Presidentti Donald Trump ilmoitti virkaanastujaispuheessaan 20. tammikuuta kansallisen energiahätätilanteen suunnitelmista ja korosti, että hänen hallintonsa asettaa etusijalle kotimaisen fossiilisten polttoaineiden tuotannon. Jos kansallinen energiahätätilanne julistetaan, se antaa presidentille lisää toimeenpanovaltuuksia, mukaan lukien mahdollisuus keskeyttää tiettyjen ympäristömääräysten täytäntöönpano. Tämä liike on herättänyt laajaa huomiota ja kiistaa, ja ympäristöjärjestöt ovat huolissaan siitä, että sillä on peruuttamaton vaikutus ekologiseen ympäristöön. Samalla energiateollisuus suhtautui siihen myönteisesti uskoen, että se auttaa vakauttamaan energiamarkkinoita ja varmistamaan kansallisen energiavarmuuden.
Samaan aikaan Trump allekirjoitti toimeenpanomääräyksen, jossa ilmoitettiin, että Yhdysvallat vetäytyy jälleen Pariisin sopimuksesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Vuonna 2015 YK:n ilmastonmuutoskonferenssi saavutti Pariisin sopimuksen, josta tuli tärkeä saavutus globaalissa ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa. Kesäkuussa 2017 Yhdysvaltain silloinen presidentti Trump ilmoitti, että Yhdysvallat vetäytyy Pariisin sopimuksesta. Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta virallisesti 4.11.2020. Tätä toimenpidettä on arvosteltu laajasti Yhdysvaltojen kotimaisissa ja kansainvälisissä yhteisöissä.
20. tammikuuta 2021 Biden allekirjoitti toimeenpanomääräyksen ensimmäisenä päivänään presidenttinä ja ilmoitti, että Yhdysvallat liittyy uudelleen Pariisin sopimukseen. 19. helmikuuta samana vuonna Yhdysvallat liittyi virallisesti uudelleen Pariisin sopimukseen.
Kun ulkomaailmasta tuli erilaisia ääniä, hallituksen virkamiehet alkoivat laatia erityisiä toteutussuunnitelmia varmistaakseen, että ympäristövaikutukset minimoidaan ja samalla edistetään taloudellista kehitystä. Tätä tarkoitusta varten hallitus aikoo perustaa erityisen työryhmän arvioimaan voimassa olevia ympäristösäännöksiä ja tekemään vastaavia mukautuksia sillä edellytyksellä, että energian tuotanto ei vaikuta. Lisäksi toteutetaan joukko julkisia kuulemistoimia, joiden tarkoituksena on kerätä mielipiteitä kaikilta osapuolilta ja pyrkiä tasapainoiseen päätöksentekoon. Tässä prosessissa ympäristönsuojelu- ja energiateollisuuden sidosryhmät kutsutaan osallistumaan keskusteluun ja tekemään yhdessä ehdotuksia maan energiastrategiaksi.
Presidentti Trumpilla on valtuudet käyttää hätävaltuuksia varmistaakseen, että tietyt kaasu- ja hiilivoimalaitokset jatkavat toimintaansa, erityisesti ne laitokset, jotka on tarkoitus sulkea ympäristöllisistä tai taloudellisista syistä. Mitä tulee erityisiin seurantatoimiin, joita hallitus on toteuttanut nykyisen kansallisen energiahätätilanteen vuoksi, se ei ole vielä selvää. Kuitenkin, kun tällainen päätös julkistetaan virallisesti, se voi viitata siihen, että Yhdysvaltain energiapolitiikka tulee muuttumaan suurelta osin.
