Suuret eurooppalaiset energiayhtiöt tuplasivat öljyn ja kaasun kulutuksen vuonna 2024 saadakseen lyhyen aikavälin voittoja hidastaen tai jopa kääntäen ilmastositoumuksiaan, ja muutos todennäköisesti jatkuu vuonna 2025.
Suuret öljy-yhtiöt ovat leikkaaneet työpaikkoja, kun hallitukset ympäri maailmaa hidastivat puhtaan energian politiikan toteuttamista ja lykkäsivät tavoitteita sen jälkeen, kun energiakustannukset nousivat vuonna 2022 Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin seurauksena.
Euroopan suuret energiayhtiöt, jotka ovat investoineet voimakkaasti puhtaaseen energiaan siirtymiseen, ovat huomanneet, että niiden osakkeet ovat jääneet jälkeen yhdysvaltalaisista kilpailijoistaan ExxonMobilista ja Chevronista, jotka ovat keskittyneet öljyyn ja kaasuun.
Tätä taustaa vasten BP ja Shell sanoivat tänä vuonna hidastavansa merkittävästi suunnitelmia käyttää miljardeja dollareita tuuli- ja aurinkohankkeiden kehittämiseen ja siirtää varoja korkeamman katteen öljy- ja kaasuprojekteihin.
BP, jonka tavoitteena on kasvattaa uusiutuvan sähkön tuotanto 20-kertaiseksi 50 gigawattiin tällä vuosikymmenellä, ilmoitti joulukuussa yhdistävänsä lähes kaikki offshore-tuuliprojektinsa yhteisyritykseksi japanilaisen generaattorin JERAn kanssa.
Aiemmin maailman suurimmaksi sähköyhtiöksi vannonut Shell on pääosin lopettanut investoimisen uusiin offshore-tuuliprojekteihin, poistunut sähkömarkkinoilta Euroopassa ja Kiinassa ja heikentänyt hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteitaan.
Norjan valtion omistama Equinor on myös hidastanut uusiutuvan energian kulutusta.
"Geopoliittinen myllerrys, kuten Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti, on heikentänyt yritysten kannustimia asettaa etusijalle vähähiilinen siirtyminen korkean öljyn hinnan ja muuttuvien sijoittajien odotusten keskellä", sanoi Accela Researchin analyytikko Rohan Bowater. Hän sanoi, että BP, Shell ja Equinor vähentävät vähähiilisiä menoja 8 prosenttia vuonna 2024.
Shell sanoi olevansa edelleen sitoutunut nollapäästöttömäksi energiayhtiöksi vuoteen 2050 mennessä ja jatkavansa investointeja energian siirtymiseen.
Equinor sanoi: "Avomerituuliteollisuudella on ollut vaikeita aikoja viime vuosina inflaation, kohoavien kustannusten, toimitusketjun pullonkaulojen ja muiden syiden vuoksi. Equinor aikoo jatkossakin toimia varovaisesti ja tiukasti."
Öljy-yhtiöiden lomautukset ovat huono uutinen ilmastonmuutoksen hillitsemispyrkimyksille. Maailman kasvihuonekaasupäästöjen odotetaan saavuttavan uuden ennätyksen vuonna 2024, mikä tekee siitä ennätysten kuumimman vuoden.
Vuodesta 2025 on tulossa jälleen myrskyisä vuosi 3 biljoonan dollarin energiateollisuudelle, kun ilmastoskeptiko Donald Trump palaa Valkoiseen taloon. Maailman suurin raakaöljyn tuoja Kiina yrittää elvyttää hitaampaa talouttaan, mikä voi lisätä öljyn kysyntää.
Eurooppaa kohtaa jatkuva epävarmuus Ukrainan sodan ja Saksan ja Ranskan poliittisen kuohunnan vuoksi.
Kaikki nämä jännitteet olivat esillä vuosittaisessa YK:n ilmastokonferenssissa Bakussa Azerbaidžanissa marraskuussa, kun isäntäpresidentti Ilham Alijev ylisti öljyä ja kaasua "Jumalan lahjana".
Huippukokous tuotti maailmanlaajuisen ilmastorahoitussopimuksen, mutta pettyi ilmaston puolestapuhujiin, jotka olivat toivoneet, että hallitukset voisivat työskennellä yhdessä öljyn, kaasun ja hiilen luopumiseksi.
Energiayhtiöt seuraavat, toteuttaako Trump lupauksensa kumota presidentti Bidenin maamerkki vihreän energian politiikka, joka on kannustanut investoimaan uusiutuvaan energiaan kaikkialla Yhdysvalloissa.
Trump on vannonut vetävänsä Yhdysvallat pois globaaleista ilmastotoimista ja nimittänyt energiaministeriksi toisen ilmastoskeptikon, öljymagnaatti Chris Wrightin.
Kysynnän kasvu Kiinan suurimmassa öljyntuojassa on nostanut maailmanmarkkinahintoja viimeisten kahden vuosikymmenen ajan, mutta kasvu on hidastumassa ja Kiinan kulutuksen tasaantumisesta on nähtävissä merkkejä.
Samaan aikaan OPEC ja sen tärkeimmät öljyntuottajaliittolaiset ovat toistuvasti lykänneet suunnitelmia tuotantoleikkausten poistamiseksi, kun muut maat Yhdysvaltojen johdolla lisäävät öljyn tuotantoa.
Tämän seurauksena analyytikot odottavat öljy-yhtiöiden kohtaavan tiukempia taloudellisia rajoituksia ensi vuonna. Viiden suurimman länsimaisen öljyyhtiön nettovelan odotetaan nousevan 148 miljardiin dollariin vuonna 2024 vuoden 2022 92 miljardista dollarista Lontoon pörssin arvioiden mukaan.